Torban Lammaffaa Sooma Guddichaa – Qulqulleettii

Maqaa Abbaa kan Ilmaa kan Afuura Qulqulluu Waaqa Tokkoon.Ameen!

                                   Tajaajilaa Iyyasuusiin

Sanbatootni sooma guddicha keessatti deddeebi’anii dhufan hundi isaanii akka barsiisa mana amantaa Ortodooksii Tawaahidoo Itoophiyaatti moggaasa mataa isaanii qabu. Moggaasa kanas kan kenneef hayyicha yeedaloo qulqulluu Yaared dha. Akka moggaasa kanaatti Qulqulleettiin (“Qiddist”) moggaasa Sanbata lammaffaa sooma guddichaati. Jala bultii Sanbata kanaatii qabee waa’een qulqullummaa Sanbataa ni faarfatama. Qulqulleettii kan taate bataskaannis amantoota ijoolleeshee waa’ee qulqullummaa gadi fageenyaan yeroo kaan caalaa guyyaa kana ni barsiifti. Yeroo galateeffannaa (“qiddaasee”) lallabni lallabamu, ergaawwan dubbifaman, hojiin ergamootaa fi wangeelli dubbifamanis waa’ee qulqullummaa kan barsiisani dha.

Qulqulluu jechuun kabajamaa, filatamaa, ulfaataa, kan galateeffatame ykn kan adda ta’e jechuu yommuu tahu; qulqulluu jedhamee kan galateeffatamu, burqaan qulqullummaa, uumama hundaaf qulqullummaa kan kennu malee qulqullummaan kan isaaf hin kennamne, qulqullummaadhaan bara baraan kan jiraatu, qulqullummaan amala isaa kan tahe, qulqulloota kan qulqulleessu garuu qulqullummaan isaa kan irraa hin hir’anne ykn hin dabalamne, qulqulluun qulqullootaa Waaqayyoo dha. Macaafni qulqulluunis waa’ee qulqullummaa Waaqayyoo bal’inaan barreesseera. Raajichi Isaayyaas Waaqayyoon qulqulluu qulqulluu qulqulluu jedhamee boqonnaa malee guyyaa fi halkan akka galateeffatamu fi kan isaan dirgomu akka hin jirre dubbateera (Isaa 6:3, 40:25). Akkasumas waa’een qulqullummaa Waaqayyoo kutaawwan macaafa qulqulluu kaan keessattis sirriitti ibsameera (Leew 19:2, 1Saam 2:2, 1Pheex 1:16, Mul 15:4).

Kutaa kadhannaa hunda caalu isa Gooftaan fi Fayyisaan keenya Iyyasuus Kiristoos barsiise keessatti “Yaa abbaa keenyaa hoo samiirra kan jiraattu maqaan kee haa qulqullaa’u...” (Maat 6:9) kan jedhu maqaan isaas qulqulluu akka ta’e nutti hima. Raajichi Isaayyaas dabalee maqaan isaa qulqulluu kan ta’e mootii moototaa jechuun dubbateera (Isaa 57:15). Maqaan isaa qulqulluu akka ta’e kutaaleen macaafa qulqulluu kan biroonis dabalataan ni ibsu (Hiis 36:20-21, Luq 1:50, Isaa 6:3, Mul 4:8). Egaa maqaan isaa qulqulluu inni ta’e uumaan uumamtoota hundaa inni qulqulluummaa isaatiin warra kan isaa ta’an warra isatti amananii isaaf abboomamanii jiraatanis akka qulqulleessu barreeffameera, fakkeenyaaf, foon isaa fi dhiiga isaa fudhachuutiin akka qulqulloofnu, inni Sanbata akka qulqulleesse, aarsaa gara mana Waaqayyootti amantootni galchan hundumaas kan qulqulleessu Waaqayyo isa qulqulluu dha. (Ba’uu 28:41, 3:5, Uuma 2:3, Iyya 6:9).

Kanaafuu, qulqullummaa Waaqayyootti amananii warri karaa isaarra duukaa bu’an amantootni hundumtuu isaan warra qulqullaa’ani dha. Namni kamiyyuu Kiristoosiin kan jiraatu inni qulqulluu ni ta’a jedhamee akkuma barreeffame (1Qor 1:2, Yoh 17:17-19) hubachuudhaan kiristaanonni hundumtuu karaa Kiristoos inni amalummaa isaatiin qulqulluu sadan keessaa qulqulluu isa tokko ta’e nu barsiisee fi nutti agarsiiserra deemnee qulqullummaa kana argachuu qabna. Yommuu kana warra qulqullaa’oo taanee mootummaa isaa bara baraan warra dhaalus taana, bara baraanis Waaqayyo qulqulluu wajjin jiraanna.

Egaa guyyaa kana waa’ee qulqullummaa Waaqayyoo, dhiifamaa fi arjummaa Waaqayyoo, qulqullummaa Sanbataa fi kiristaanonnis qulqullaa’uu akka qaban barsiisuuf mana amantaa Ortodooksii Tawaahidoo Itoophiyaatti yeroo galateeffannaa (“qiddaasee”) lallabnii (“misbaak”) fi kutaawwan macaafa qulqulluu dubbifaman akka asiin gadiitti dhiyaataniiru.

Lallaba guyyichaa: Faar 95 (96):5

     Waaqayyoon garuu sammiwwan ni hojjete

     Galatnii fi bareedinnis fuula isaa dura dha

     Qulqullummaa fi ciminnis mana qulqullummaa isaa keessa dha      

Daaqonii Tokkoffaan kan dubbisu: 1Tasal 4:1-12

Dhumarrattis, yaa obboleeyyani, Waaqa gammachiisuuf akkamitti akka jiraachuu qabdan isin barsiifneerra; isinis dhugumaan akkuma sanatti jiraachaa jirtu; ammas akka ittuma caalchiftanii waan kana gootan maqaa Gooftaa Iyyasuusiitiin isin kadhanna; isin gorsinas. Nuti aangoo Gooftaa Iyyasuusiitiin ajaja maalii akka isinii kennine beektuutii. Fedhiin Waaqayyoo akka isin hundi qulqullooftani dha; kunis akka isin halalummaa lagattaniif. Isin keessaas tokkoon tokkoon namaa akkamitti akka karaa qulqulluu fi ulfina-qabeessa ta'een nafa isaa eeggatu haa beeku. Kunis akka namoota ormaa kanneen Waaqa hin beekneetti hawwii fooniitiin hin ta'iin. Kanaanis namni tokkoyyuu obboleessa isaa hin yakkiin; hin gowwomsinis. Akkuma nu kanaan dura isinitti himnee isin akeekkachiifne Gooftaan cubbuu akkasii maraaf namoota ni adaba.

Waaqayyo akka nu jireenya qulqulluu jiraannuuf nu waame malee akka xuroofnuuf miti. Kanaaf namni gorsa kana tuffatu Waaqa hafuura isaa qulqulluu isinii kennu sana tuffata malee nama hin tuffatu. Egaa waan Waaqayyo akka isin wal jaalattan isin barsiiseef waayee jaalala obbolummaa isinii barreessuu nu hin barbaachisu. Dhugumaan isin obboleeyyan Maqedooniyaa mara keessa jiran hunda ni jaalattu; Yaa obboleeyyani, nu garuu akka kana caalaa isaan jaalattan isin gorsina. Akkuma nu kanaan dura isin ajajnetti jireenya nagayaa jiraadhaa; hojii keessan irratti xiyyeeffadhaa; harkuma keessaniin hojii keessan hojjatadhaa. Kunis akka isin warra hin amanne biratti ulfina argattanii fi akka harka nama tokkollee hin eegganneefi.

Daaqonii Lammaffaan kan dubbisu: 1Pheex 1:13-Dhumaa

Kanaaf yaada keessan hojiif qopheessaa; warra of qaban ta'aa; abdii keessanis guutummaan guutuutti ayyaana yeroo Iyyasuus Kiristoos muldhatutti isinii kennamu sana irra keewwadhaa. Isin waan ijoollee ajajamtuu taataniif hawwii hamaa bara wallaalummaa keessanii qabaattan sana hin hordofinaa; Qooda kanaa akkuma inni isin waame sun qulqulluu ta'e, isinis waan hojjatan cufa keessatti qulqulloota ta'aa. "Waan ani qulqulluu ta'eef isinis qulqulloota ta'aa" jedhamee barreeffameeraatii. Isin sababii Abbaa tokkicha isa otoo nama wal hincaalchisin nama cufa akkuma hojii isaatti itti muru sana waammattaniif hanga addunyaa kana irra jirtanitti isa sodaachaa jiraadhaa. Isin akka jireenya faayidaa hin qabne kan abbootii keessan irraa dhaaltan irraa waan baduu danda'u kan akka meetii fi warqiitiin hin furamin beektuutii.

Garuu dhiiga gatii guddaa qabu, dhiiga Kiristoos jechuunis hoolicha madaa’e yookiin hanqina hin qabne sanaatiin furamtaniittu. Inni otoo addunyaan hin uumamin dura filatame; garuu isiniif jedhee bara dhumaa kana keessa muldhifame. Isinis karaa isaatiin Waaqa warra du'an keessaa isa kaasee ulfina isaaf kenne sanatti amantu; kunis akka amantii fi abdiin keessan Waaqatti jabaatuuf. Isin obboleeyyan keessaniif jaalala dhugaa qabaachuuf jettanii waan dhugaaf ajajamuudhaan of qulqulleessitaniif, garaa guutuun jaalala dhugaa walii qabaadhaa. Isin sanyii badu irraa hin dhalanne; garuu karaa dubbii Waaqayyoo jechuunis karaa dubbii jiraataa fi dubbii jabaatee dhaabatu sanaatiin sanyii hin banne irraa lammata dhalattan. Kitaabni akkana jedhaatii; "Namni foonii hundi akkuma margaati; ulfinni isaa cufti akkuma daraaraa margaa ti; margi ni goga; daraaraanis ni harca'a: Dubbiin Gooftaa garuu bara baraan jiraata." Dubbiin kunis wangeela isinitti lallabame sana.

Luba Lammaffaan kan dubbisu: H.Duk Bu 10:7-30

Qorneelewoosis yommuu ergamaan Waaqayyoo isatti dubbate sana deemee tajaajiltoota isaa keessaa nama lama, warra isa eegan keessaa immoo loltuu Waaqayyoof bule tokko waamee, waan kana hunda isaanitti himee Yoopheetti isaan erge. Guyyaa itti aanuttis otoo warri ergaman sun karaa jiranii, yeroo isaan magaalattiitti dhiyaatanitti Pheexiroos gara sa'aatii jahaatti Waaqa kadhachuuf gubbaa manaatti ol-ba'e. Innis beela'ee waan nyaatu barbaade; otoo isaan qopheessaafii jiranuus akka waan fajajee ta'e; Samii banamee fi waan akka wayyaa baldhaa tokkos isaa roga isaa afraniin qabamee lafatti gadi buufamu arge. Wayyaan sunis bineensota miila afurii, uumamtoota lafa irra loo'anii fi Simbirroota samii kanneen gosa cufaa of keessaa qaba ture. Qooqni tokkos, "Yaa Pheexiroos ka'iitii qalii nyaadhu" jedheen.

Pheexiroos garuu deebisee, "Yaa Gooftaa, hinta'u! ani takkumaa waan xuraawaa hin nyaanne!" jedhe. Qooqni sunis yeroo lammaffaa deebisee, "Ati waan Waaqayyo qulqulleesseen xuraawaa hin jedhin" jedheen. Wanni kunis yeroo sadii ta'e; wayyaan sunis yeruma sana deebi'ee samiitti ol fudhatame. Otoo Pheexiroos, waayee hiikkaa mul’ata sanaa dhiphataa jiruus namoonni Qorneelewoos erge sun mana Simoon iyyaafachaa dhufanii balbala dura dhaabatan. Isaanis lallabanii, “Simoon inni Pheexiroos jedhamu tokko as jiraa?" jedhanii gaafatan. Ammas otoo Pheexiroos waayee mul’ata sanaa yaadaa jiruu, hafuurri Qulqulluun akkana isaan jedhe;" Yaa Simoon, kunoo namoonni sadii si barbaaduutti jiru; Ka'iitii gadi bu'i; isaan waliin deemuus hin shakkin; anattu isaan ergeetii." Pheexiroosis gara namoota sanaatti gadi bu'ee," namni isin barbaadaa jirtan ana; maaliif dhuftani?" jedheen. Jarri sunis akkana jedhanii deebisani; "Nu ajajaa dhibbaa kan Qorneelewoos jedhamu tokko biraa dhufne; inni nama qajeelaa fi nama Waaqa sodaatu kan Yihuudota hunda birattis kabajamu dha; ergamaan Waaqayyoo qulqulluun tokko akka inni mana isaatti si waamsisee waan ati jettu dhagawuuf isatti dubbate. Pheexiroosis namoota sana manatti ol galchee keessumsiise.

Luba Tokkoffaan kan dubbisu:  Maat 6:16-24

Isin yommuu soomtanitti akka fakkeessitootaa fuula hin dukkaneeffatinaa; Isaan akka soomuutti jiran agarsiifachuuf jedhanii fuula isaanii hammeessu. Dhuguman isinitti hima; Isaan gatii isaanii argataniiru. Ati garuu yeroo soomtu mataa kee dibadhu; Fuula kees dhiqadhu. Kunis akka soomuu kee sana Abbaa kee isa namatti hin muldhanne malee namni hin beekneefiidha. Abbaan kee inni waan dhoksaadhaan hojjatamu argu gatii kee sii baasa. "Isin bakka itti daanawoo fi biliin balleessituu fi bakka itti hattuun cabsitee saamtu lafa irratti badhaadhummaa ofii keessaniif hin kuufatinaa. Garuu bakka itti daanoon nyaattee hin balleessinee fi bakka itti hattuun cabsitee hin hanne samii irratti badhaadhummaa ofii keessaniif kuufadhaa. Bakkuma badhaadhummaan kee jiru sana garaan kee jiraatii. "Ibsaan nafaa Ija; Iji kee fayyaa taanaan, nafni kee guutuun ifa qaba. Yoo Iji kee fayyaa hin ta'iin garuu, nafni kee guutuun ni dukkanaa'a; Erga ifni si keessa jiru sun dukkanaa'ee, dukkanni sun hagam haa jabaatuu ree! "Namni gooftaa lama tajaajiluu danda'u tokkollee hin jiru; Gooftaa isa tokko jibbee isa kaan jaalataatii; yookaan isa tokko kabajee isa kaan immoo tuffata. Isinis akkasuma Waaqaa fi maallaqa tajaajiluu hin dandeessan.

Sagalee Isaa akka walii qoodnuuf  kan nuuf eeyyame,Galatni Waaqayyoof haa ta'u// 

Madda

http://www.eotc.faithweb.com/

Torbee Jalqabaa Sooma Guddichaa

Maqaa Abbaa kan Ilmaa kan Afuura Qulqulluu Waaqa Tokkoon.Ameen!

                                                             Dn.Dr Tolawaaqiin

Soomni kun sooma guddicha jedhamuun isaa fayyisaan keenya Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos waan soomeefi. kana jechuun Gooftaan gooftotaa kan ta’e Uumaan keenya Iyyasuus Kiristoos waan bu’uureef akkasumas inni waan hundaa ol waan ta’eef Sooma Guddicha jedhame. Maat.4:1-16 → Iyyasuusis Jinniidhaan qoramuuf Hafuuraan gara lafa onaatti/gammoojjii/kaawulaatti fudhatame. Guyyoota 40f halkanii guyyaa ni soome akkuma jedhu. Haaluma kanaan sooma Hudaadees jedhamee ni waamama. Kun immoo ooyruun/lafti qonnaa bal’aan bara durii keessatti fayyadaman bal’ina isaa ibsuuf maqaa kana fayyadamu ture. Sababa kanaaf sooma Hudaadees jedhame. Tibbi soomaa kuni yoo gadi hiiqe Gurraandhala 2, yoo ol hiiqe immo Eebla 6 irraa eegalee hanga Ayyaana Faasikaatti/Irra darbuutti/ guyyootni 55n  jiran Sooma Guddicha jedhamanii waamamu.

Zewerede /Bara Addaam/Gadi-b’iinsa.

Torbeen jalqabaa sooma Guddichaa zewerede/Gadi-bu’iinsa jedhamti. Guyyattii kana waa’ee Gadi-bu’iinsa Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoos (Samiirraa/Waaqarraa) taasisee, waa’ee dhalli namaa kasoominaanii fi sodaa Waaqayyootiin jiraachuu akka qabutu faarfatama. Moggaasni guyyaa kanaas kan fudhatame faarfannaa Q/Yaareed guyyaa kana farfaatamurraayi. Innis wangeela gooftaa irraa fudhachuun faarfate ture.  Zewerede yemmuu jennu olii kan dhufe, kan bu’e jechuudha. Kun immoo Waaqni keenya nama ta’uu/foon uffachuu isaa mul’isa. Samiirraa kan bu’e malee gara samiitti kan ol bahe hin jiru jecha/sagalee Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos wangeela Yoh.3:12-13 irratti dubbate “samiirraa kan gadi bu’e malee eenyullee gara samiitti kan bahe hin jiru; innis samiirra kan jiraatu Ilma namaati (Iyyasuusi)” jedha Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos. Isa Iyyasuus dubbaterraa ka’uun abbaan keenya Q/Yaareed misbaakii (lallaba Yeedaloodhaanii) guyyaa kana dhihaatu irratti “Addaamiin fayyisuuf isa samiirra bu’e Ayhuudotni ni fannisan, aangoo samii/hundaa olii/ akka qabuu fi gooftaa gooftotaa akka ta’es homaa hin beekan ture” jechuudhaan dubbateera. 

Barreeffamni kun mana amantaa keenya keessatti jala-bultii Dilbata torbee jalqabaa Sooma Guddichaa irratti yeroo hundumaa waggaa waggaan faarfannaan kun ni dhihaata. Isa kanas kitaaba isaa Tsome Diguwaa irratti ibseera. Guyyaan Dilbataa guyyoota sooma guddichaa keessa jiran keessa Dilbatni jalqabarratti argamu guyyoota torbee jalqabaa jiran sana cuunfee qabachuudhaan Zewerede (Gadi-bu’iinsa) jedhamtee waamamti jechuudha. Barnootni torbee kana keessa kennamus waa’ee namni soomaaf laphee isaa qopheessuu akka qabu, jireenya soomana keessatti nurraa eegamu jechuun jireenya hafuurawaa haala akkamiitiin jiraachuu akka qabnu torbee itti barsiifamuudha.

Kanaaf moggaasni torbee jalqabaa kun isa kanarraa kan fudhatameedha. Akkasumas fayyisaan keenya Iyyasuus Kiristoos hojii fayyisuu isaa kan jalqabe: samii samiirraa bu’ee nama ta’uun/foon uffachuun/, laga Yoordaanoositti cuuphamee barsiisuun akkuma ture hunda,  torbeen jalqabaa Sooma Guddichaa kunis Gadi-bu’iinsa jedhamti. Torbee jalqabaa kana keessatti, keessattuu guyyaa Dilbataa fi Wiixataa kadhannaa fi galatni dubbataman baay’een isaanii kitaabota Seeraa/ Ooritii irraa waan maddaniif moggaasa Muusummaa(ሙሴኒ) jedhus ni kennuuf. Kuni immoo kan ta’eef kakuu moofaa keessatti Muuseen bofa fannoorratti fannisuun ajJeesee ture. Inni kun akka fakkeenyatti fi raagatti,  dhufaatii fi fannifamuu Iyyasuusiif ni tajaajila waan ta’eefi.

Dabalataanis soomni torbee jalqabaa kun Sooma Hirqaal jedhamees ni waamama. Kun immoo bara 714 ALI mootiin Beezantaaniyaa Hirqaal (Eraqiliyoos) jedhamutu ture. Torbeen jalqabaa kunis sababni maqaa mootii kanaatiin waamameef bara mootummaa isaa kana Faarisootni Iyyerusaaleemiin weeraranii booji’uun fannoo Gooftaa keenyaa uummata Iyyerusaaleemirraa fudhatanii turan. Yemmuu kana mootiin kun raayyaa loltuu isaa qabatee gara Faariisootaatti duuluun isaan waraanee Fannoo Gooftaan keenya irratti fannifame sana deebisee irraa fudhatee gara Iyyerusaaleemitti deebisee ture. Osoo mootiin kun uummata Faariisootaa wajiin wal-hin waraanin dura Duuka Bu’ootni Gooftaa namni lubbuu balleesse/ajjeese/ umrii isaa guutuu haa soomu jedhanii yaa’ii hafuuraa/sinoodoosii/ irratti murteessanii turan. Mootiin kunis sooma kana sodaatee ture. Haa ta’u malee uummanni Iyyerusaaleem mootii kanaan atumti diinota keenyarraa Fannoo gooftaa nuuf deebisi malee isa soomaa kana hin sodaatiin jedhaniin. Umriin namaa yoo baay’ate torbaatama saddeettama jechuudhaan soomicha nuti guyyaa shan shan hirannee siif soomna jechuun soomaniifiru.

Isa kana bu’uura godhachuun warreen hin beekne al tokko qofa soomanii dhiisaniira. Warri sirritti galeef immoo Duuka Bu’ootnuu soomaniira jechuun waggaa waggaan sooma guddaarratti torbee jalqabaa kana dabaluun soomaniira, soomaa jirras. Kana waan ta’eef Manni Amantaa keenya sooma kana fudhachuun sooma guddicha irratti torbee jalqabaa gootee ida’uun Sooma Hirqaal jettee waamuun akka soomamu taasifteetti. K/Sinkisaarii Bitootessa 10 ilaalaa.

Q/Yaareedillee kitaaba isaa Tsome Diguwaa irratti waa’ee torbee kanaaa ilaalchisee guyyattiin kun ilma namaaf qofa osoo hin taane lubbu qabeeyyii hundaaf guyyaa tasgabbii fi nageenyi itti bu’e, guyyaa boqonnaa ta’uu ishee yemmmuu ibsu “Waaqayyo Muuseedhaan guyyaan sanbataa uummannii fi horiin kee hundi guyyaa itti dadhabbii isaanii irraa boqotaniidha” jedhee ajajeeniira. Sababa kanaafis torbee kana yeroo tokko tokko Sooma Muusee jedhamees ni waamama.

Kitaaba Sooma diguwaa Gadi-bu’iinsaa jedhamee kutaan waamamu kun yeroo hundumaa torbee jalqabaa kana keessatti guyyaaa sanbataa ganama, sa’aatii saditti, sa’aatii jahatti, gara galgalaa fi halkan dilbataa waa’een Gadi-bu’iinsa gooftaa waan faarfatamuufi. Qabiyyeen faarfannaa kanaas faayidaa sooma, kadhannaa, arjoomina, jaalala, fi kasoominaa bal’inaan kan barsiisuudha.

Tibba Sooma Guddichaa kana kutaa faarfannaa Yaareed keessaa baaay’inaan kan faarfatamu kutaa Mi’iraaf (Boqonnaa) jedhamuudha. Inni kun immo Mi’iraaf (Boqonnaa) kan jedhameef gidduu gidduutti ceesisa waan qabuufi. Kutumti kun immoo bakka lamatti hirama.  Boqonnaa yeroo hunda faarfatamuu fi Boqonnaa yeroo Sooma guddaa qofa faarfatamu jedhamuun.

Soomana soomuun fedha ofiitiin qofa osoo hin taane ajaja Waaqayyootisi. Kakuu moofaa keessatti raagaan Iyyu’eel “Soomana qulqulleessaa, kadhannaas labsaa, jaarsota mana Waaqayyootti walitti qabuun tokkummaan gara Waaqayyootti iyyaa kadhadhaa.” Iyyu.1:11,2, 12,:15-16. Q/Phaawuloosis “soomaan of qulqulleessuun Waaqayyoo laphee qulqulluudhaan tajaajilaa”jedha. 2Qor.6:4-6.

Soomni osoo hin barabaachisu ta’ee Gooftan keenya maaaliif yemmuu soomtan akka warraa of mul’isaniitti hin soominaa; tolummaaf warren beela’anii dheebotan ulfaatoo fi kabajamoodha maaliif jedheree? Mat.5,6,16. Raajichi Daawitis qaamni koo koo soomaan dadhabde maaf jedhe? Faar.34:68, Daan.9:34, 14:5. Raajichi Mikiyaas akkuma dubbate, Duuka Bu’ootni azuuraan/misirroon/ yeroon isaan biraa fudhatamu ni dhufa yemmuu sana ni soomu akkuma jedhe Iyyasuus Kiristoos; duuka bu’ootni akkuma Gooftaan isaan biraa du’ee ka’ee gara samiitti deemeen soomaniiru. Akka soomnuufis heera nuuf tumaniira. Duuk.13:3. Hayyootni dhibba sadan illee sooma kana ittiin bulmaata mana amantaa keenyaa keessatti sooma isa ajajaa keessaa isa tokko godhanii qannoonaa nuuf barreesaniira. Sababni isaas akka duuka-buutotni sooman kan dubbate/ajaje Gooftaa waan ta’eef kan ajajaa taasisan. Fayyisaan keenya Iyyasuus Kiristoos kan seera tumuu fi abboommii kennu,  guyyaa 40f soomee soomaa nuun jedhe malee osoo hin soomin miti. Maat.4:2. Walumaa galatti gooftaan abbaan jaalalaa aangoo isaatiin abboommi isaa akka eegnuu fi sooma akka kabjnu nu haa taasisu.

Mata dureen faarfannaa Q/Yaareed guyyaa kana faarfatamuus, “Waaqayyoodhaaf Sodaadhaan Bitamaa” kan jedhuudha. Faarfannaa Daawiit wangeela wajjiin wal simsiisee haala nuuf galuuni fi ifa ta’uun abbaan keenya Yaareed faarfateera.

Kitaaba Qulqulluu keessaa kutaawwan Sirna Galataa/Qulqulleessaa irratti dubbifaman

Lakk.	Kutaa kitaaba Dubbifamuu	Kan Dubbisu
1	Ibroot.13:6 – 17	Diyaaqonii 1ffaa
2	Yaa’i. 4:6 – hanga dhumaa	Diyaaqonii 2ffaa  (gargaaraa)
3	Duuk. 25:13 – hanga dhumaa	Luba 2ffaa (gargaaraa)
4	Yoh. 3:10 – 25	Luba 1ffaa
5	Sirna Galataa/Qulqulleessaa	Kan gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoos
6	Misbaakii/Lallaba yeedaloodhaanii	Waaqayyoodhaaf sodaadhaan, hollannaan bitamaafi, isaaf bitamuu keessaniif gammadaa, gorsa isaas simadhaa dheekkamsi isaa akka hin dhufneef.  Far. 2:11.

Hiikkaa Lallaba Yeedaloodhaan guyyaa dilbata jalqaa dhihaatuu

Far ፡ 2 ፡ 11

Waaqayyoof sodaadhaan, hollannaan bitamaafi; isaaf bitamuu keessaniifis gammadaa; gatii guddaa qabaatii. Sodaa jaalalarraa maddeen gammadaa. Waaqayyoof bitamaa, oogummaa Ilma Waaqayyoottis amanaa, wangeela isiniif lallabee isin hin simanne jedhee akka isitti hin murteesineef Ilma Waaqayyootti amanaa. Waaqayyo Ilma kan qabu Waaqayyoo Abbaa ni qaba, jireenyas ni qaba, Waaqayyo Ilma kan hin qabne jireenya hin qabu jedhamee akkuma barraa’e. (1^ffaa Yoh.2:23)

Lallaba/Barnootni guyyaa kana kennamu:

Sodaa Waaqayyoo Qabaachuuu

Dhalli naamaa  jalqabumaa yemmuu uumamu Uumaa isaa galateeffachuufi. Inni kun immo ta’uu kan danda’u sodaa Waaqayyoo yoo qabaate qofaadha. Sodaan nu keessa jiru haala garagaraatiin ibsama. Isaanis sababa inni ittiin uumamerratti hundaa’uun:-

A)     Sodaan foonii erga cubbuun jalqabameen booda dhufe. Jibbiinsaa fi hurgufamuun sodaan uumamu sababa dhalli namaa heera Waaqayyoo cabseefi. Sodaan fi hurgufamuun/hoollannaan cimaan kun cubbuudhaan(kufaatii Addaamiin) booda gara adunyaa kanaatti akka dhufe kitaaba Qulqulluu irratti barraa’ee ni arganna. (Uum.3:10, Fak. 28:1). Kiristiyaanni garuu jaalala Waaqayyoo waan beekuuf sodaa akkanaa kanarraa Iyyasuus kiristoosiin bilisa baheera. ( Room.8:15, Yoh.4:18)

B)      Sodaa kabaja Waaqayyoo fi jaalala irratti hundoofte immoo sodaa Waaqayyoo jedhmti. Isheen kun ishee cubbuudhaan uumamte sana irraa konkumaa addaa dha. Sodaan kun jaalalarraa, kabajarraa, kan maddite waan taateef; waaqeffachuuf, galateeffachuuf, hooqubaa galchuuf kan nama geessistu/cimsitu ta’uu isheetiin jalqabumaa nama Gannata keessa jiraachaa keessa ture (Addaamii fi Hewaan) wajjiin ni jirti ture. Namni kennaa guddaa kana sababa gorsa diinaatiin (Jinniitiin) yemmuu gatetti gara jabeenyaan cubbuu raawwate. Ni kufe, du’a lubbuus ni du’e. Bakka kabajaatiis ni ari’ame, ni gidirfames. Dhalli namaa bara jiruu isaa sodaa fi dhiphuudhan jiraachuu eegale. Sodaan Waaqayoo garuu jalqaba Oogummaa hundaati. Fak. 1:7, 9:10. Kana waan t’eef Q/Daawit yemmuu nu barsiisu, “Koottaa sodaa Waaqayyoon isin barsiisaa” jedha Far.33:1 irratti.

Sababni jalqaba oogummaa hundaati jedhamteef namni sodaa Waaqayyoo yoo qabaate akka abbaa keenya Q/Abrahaam wanta ajajame hundaa sodaa fi mamii tokko malee ni raawwata. Uum.22:12-23. Waaqayyoon sodaatanii hojiin raawwatan hunduu siimboo namaaf ta’u. Uum.31:42. Abbaan keenya Q/Daawit ijoollee isaa sodaa Waaqayyoo yemmuu barsiisu, “Naannawa namoota Waaqayyoon sodaatanii ergamoonni Waaqayyoo ni buufatu/ni qubatu/, ni fayyisuunis” jechuudhaan sodaa Waaqayyoo namoonni qaban Ergamoota isaatiin akka eegaman tahu. Far.33:7.

Sodaan Waaqayyoo nama jiraachuu barbaaduu fi bara jireenyaa gaarii arguu barbaaduuf  akka fayyaddu yemmuu barsiisu: Waaqayyoon ni sodaatta yoo ta’e,bara gariis arguu ni feeta yoo ta’e arraba kee waan gadheerraa dhoorki, hidhiin kee dubbii gadheef akka hin ariifanne waan gadhee irraa baqadhu. Waan gaarii hojjedhu. Nageenyas hawwi, ishee faanas bu’i, hordofiin ni eebbifamtaati. Jedha Far.33:14. Sodaan Waaqayyoon kan guuttame Daawit, “Waaqayyoon kan sodaata waan tokkollee hin dhaban, qulqullootni hundi keessanuu Waaqayyoon sodaadhaa.” jedha lakkoofsa 9 irratti. Faarfannaa isaa 11^ffaa irrattis, “Waaqayyoon kan sodaatu abboommii isaa baay’isee kan jaalatu, inni eebbifamaadha; sanyiin isaa addunyaa kanarratti olaanaa fi goota taati” jedha lakkoofsa tokkorratti. Sodaa Waaqayyoo warri qaban kanneen gara jabeessoo caalaa kan kabajaman tahuu isaanii fi isaanis kan kabajan kabajamoo akka ta’an yemmuu ibsu, “Waaqayyoon kan sodaatan namni kabaju ni kabajama.”  Dukkaan/gaaddisa Waaqayyoo keessas ni bula jedhe. Faar.14:4

Ilma isaa Solomooniinis Waaqayyoon sodaadhu, abboommii isaas eegi jedheen. Fak.8:7. Waaqayyoon kan sodaatu ajajaan abbaa dhibbaa sun kadhannaan isaa ni dhagahameef, Kiristoositis ni amane. Duuk.10:2

Egaa yaa uummata Waaqayyoo nuti sodaa akka warra wangeellatti hin amannee fi Iyyasuus Kiristoos hin fudhaneetti sababa cubbuutiin, dhiphachuu fi rifachuun uumamu ofirraa fageessinee ; Gooftaan keenya sodaa akkanaa kanarraa bilisa akka nu baase hubachuun sodaa Waaqayyoo jaalala, qulqullummaa fi ol-aantummaa isaa ibsuun akka dhaabbachuu akka qabnu maqaa Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoosiin isin gorsina.(Duuk.6:29, Ibroo.10:26 – 27, Mul:21:8)

Qulqulluu Phaawuloosis, “Sodaa fi hoollannan fayyina keessan raawwadhaa.” jedha. Fil. 2:12. Qulqulluun Pheexroosis, “Bara jireenyaa keessan keessatti sodaa Waaqayyoo fi jaalalaan jiraadhaa.”jedha. 1Pheex .1:17. Ibroo.13:7-17 irratti ammoo, “Mootummaa hin warraaqnee fi hin raafamne arganna waan ta’eef bara jireenyaa keenya hunda kennaa Waaqayyoo keenya ittiin kabajnee waaqessuun gammachiisnu sodaa fi jaalala isaa qalbii qulqulluun haa qabaannu. Inni dhugumatti ibidda nama barbadeessuudhaatii.”jedha.

Waaqummaa isaatiin cubbuu hojechuurraa akka nu oolchuuf jabaannee haa kadhannu,itti haa boonyu inni dhugumatti nudhagahaatii. Faar.18:13. “… Anarraayis akka hin fagaanne,  sodaatamuu/ulfina koo laphee isaanii keessa nan olkaa’a; isaanifis gaarii raawwachuudhaan nan gammada.”jedhee abdii itti hime akka dhaaluuf (Erm.32:40), jaalala irraa kan madde isa haa sodaannu, haa kabajnu, haa galateeffannu,haa waaqessinu. Sodaa akka jinni osoo hin taane kabaja, mootii, jireenya, lubbuu, jaalala, abbaa dhugaa keenya waan ta’eef laphee qulqulluun Waaqa keenya sodaachaa haa bitamnuuf.

“Ilmi abbaa isaa ni kabaja, garbichi gooftaa isaa ni sodaata; ani hoo abbaa ergan ta’ee kabjni koo meerre ree? Gooftaas ergan tahee sodaatamuun koo eessa ree?”akkuma jedhu. Milk.187

                          

Galanni Guddaan Waaqayyoof Haa Tahu!!! Ameen.

Maddi:  -  kitaaba baafataa(gitsaawee),

               - Kitaaba hiikkaa wangeelaa/ Andimtaa/, K/Sinkisaarii

  - Kitaa B/Saa Li’uul Qaal Akaaluu sirna waaqeffannaa fi ittiin bulmaata mana amantaa Ortodoksii Waloomaa maxxansa 1^ffaa

.

Sooma Nanawee

Maqaa Abbaa kan Ilmaa kan Afuura Qulqulluu Waaqa Tokkoon. Ameen!

                                                   Wiirtuu Jimmaa

Waa’ee sooma nanawee kaasuun dura waa’ee seenaa uummata nanawee fi garbicha Waaqayyoo kan ta’e waa’ee nama yoonaas jedhamu kitaaba qulqulluu irraa haa dubbifnu.

“Sagaleen Waaqayyoo akkas jedhu gara yoonaasitti dhufe. Ka’ii gara magaala guddittii gara nanawee deemi! Hammeenyummaan isaanii akka na bira gahe isaaniif labsi. Yoonaas garuu Waaqayyoof ajajamuu didee gara magaala tarseesi deemuu barbaade. Doonii gara magaalittii deemus argatee imala jalqabe. Kana booda garuu, Waaqayyo bubbee hamaa kaase. Imaltoonnis baay’ee dhiphatan. Isaan keessa nama hammeenya hojjete baruufis carraa buufatan. Carraan isaaniis yoonaasiin qaqqabe. Innis doonichi sababa isaatiif akka raafamte ibsee galaana keessatti akka isa darbataniif kadhate. Waaqayyo immoo yoonaasiif galaana keesssatti qurxummii qopheesseef. Yoonaasis garaa qurxummii keessa halkan sadii fi guyyaa sadii bule. Garaa qurxummii keessa xaa’ee Waaqayyootti kadhannaa dhiyeeffata ture. Kana booda qurxummichi daangaa galaanatti yoonaasiin tufe. Sagaleen Waaqayyoo lamaffaa gara yoonasiitti dhufuun akka deemee uummata nanawee barsiisu isatti hime. Mootichi biyya nanawees barumsicha erga dhagaheen booda uummata walitti qabe. Daa’immanii fi mangudoota osoo hin jedhiin, beelladoonni manaas osoo hin hafiin akka soomanii fi kadhatan ajaje. Uummanni hundis guyyaa sadii fi soomaa fi kadhannaa godhan. Waaqayyos  ummatichi badii isaanitti waan gaabbanii fi waan soomaniif badii irraa isaan hambise.”Yonaas 1:1

 seenaa kanarraa wanti barannu

i)Soomnii fi kadhannaan gidiraa fi rakkoo irraa akka nama oolchu 

ii)Waaqayyo bakka hundaa jiraachuu isaa fi eesumattuu wanta nuti hojjennu akka argu

iii) Dhiifamni Waaqayyoo warra sagalee isaa dhagahanii raawwataniif baay’achuu isaa

Sooma uummata Nanawee gadi fageenyan yeroo ilaallu:

Soomni Nanawee soomawwan torban manni kiristaanaa keenya labsitu keesssa tokko yeroo ta’u, soomni kun sooma guddichaaf  akka qophiitti kan gargaartu bilbila beeksiftuu sammuu keenyaati. Gaabbiin uummata Nanawee kun mana kiristaanaa keenya keessatti bakka guddaa kan qabu,  baay’ee kan  faarfatamee fi sirni galatoo kan adeemsifamuuf akkasumas seenaa yaadannoo guddaa qabudha. Gooftaan keenyas gaabbii isaanii kaasuudhaan yihuudotaa  gorseera. Gaafa guyyaa murtiis dhaloota kana irratti akka murteessan dubbateera. Kunis, uummanni kun seena gaabbii gammachiisaa Waaqayyo jaalatu qabaachuu isaanii ibsa. Barreeffama kana keessattis seenaa kana kitaabolee seenaa kanaan walqabatanii sirna galatoo irratti dubbatamaniin walqabsiifnee barachuuf yaalla.

Cubbuun Waaqayyo irraa fagaachuudha. Gaabbiin immoo Waaqayyotti dhiyaachuudha. Manni kiristaanaa keenya keessattuu baatii sooma guddaa keessa tokkoon tokkoon saba kiristaanaa irraa firii gaabbii fi laphee qulqulluu jaalala Waaqayyoon cabe barbaaddi. Du’aa ka’umsa gooftaas gaabbii malee dhugaa fi gammachuudhaan  kabajuun  hin danda’amu. Kanaafuu, gaabbii keenya wantoota gufachiisan seenaa uummata nanaweee waliin wal bira qabnee ilaalla.

1.     Qarshii jaalachuu

Qabeenyi madda cubbuuti jechuu baannus, akka wangeelli jedhutti yoo hin qabanne Waaqayyo kan nu dagachiisuu fi sababa cubbuu ittiin raawwannu ta’uu danda’a. Yeroo baay’ee qarshiin Waaqayyo irraa fagaachuudhaan nagaa fi gammachuu dhabne argachuuf waaq-harkee(xaa’otii) abdii gadhannu  ta’uu danda’a. Sababa kanaan qabeenyi kiyyoo gaabbii akka hin galle nu sakaalu ta’a.    Waaqayyo qabeenya illee yoo nuuf kenne kan rakkate akka gargaarru, tajaajila mana kiristaanaa akka ittiin ariifachiifnuu fi daa’imman keenya akka daandii mana kiristaanaa irratti guddifnuuf malee lubbuu jaalala Waaqayyoo dheebotte qabannee, fedha foonii qofa akka raawwannuuf ta’uu hin qabu. Badii uummata Nanaweetiif akka sababaatti kan ture, sooromummaa magaalittiiti. Badinsa Yoonaasiifis  qarshiin sababa ture. Yoonas. 1:3

Soomni guddaan fuuldura keenya jiru kunis yeroo baay’isnee itti kadhannu, soomnu, kan rakkatan itti gargaarru ta’uu qaba malee, yeroo itti sababa soomaatiif qarshii kuusnu ta’uu hin qabu.

2.     Cubbuu keenyaaf itti gaafatamaaa biraa barbaadu

Seenaa uummata Nanawee irraa kan barannu Yoonaas Waaqayyo jalaa kan baqate, fayyina uummata Nanawee mormuudhaan akka dogongoraatti fudhate malee dogongora ofii hin amanne. Sababa kanaafis yeroo dooniin raafamtu hirriba cimaa kessa  ture. Yoonaas.1:5. Akkuma kana namoonni baay’een cubbuu isaaniif  Waaqayyoon itti gaafatamaa taasisu. Kanneen biroo immoo namoota biraa itti gaafatamaa taasisu.

3.     Gorsa Waaqayyoo dhagahuu dhabuu

Waaqayyo  Yoonaas  karaa adda addaan akka gorse seenaa kana keessatti ni hubanna.  Bubbee hamaa kaasuudhaan akka galaanatti drabatamu godhe. Qurxummii guddaa qopheessee  lubbuu isaas oolche;  akka gaabbee deebi’u taasisus  inni garuu dhagahuu hin dandeenye. Afaan qurxummii keessaa bahee  lallabus dhiifama Waaqayyoo warra Nanaweef godhetti hin gammanne. Jalqabas sodaa  Waaqayyoof  malee baalleessaa  isaatti gaabbee miti kan gara namoota Nanaweetti kan deebi’e. Ammas garuu Waaqayyo karaa uumamtoota biroo  Yoonaasiin gorse(karaa bubbee, qurxummii, raammoo, aduu, …). Dhuma irratti garuu gaabbiif gaheera. Uummata doonicha keesssa jiranis haaluma kanaan gorse. Isaanis gaabbaniiru. Faar. 41:7-8, duuk. 14:22.

Akkuma seenaa uummata Nanawee irraa hubanutti jireenya keenya gaabbiin cimsannee daran Waaqatti yoo dhiyaanne sugni Waaqayyoos nuuf baay’ata. Akkuma abbaan keenya qulqulluu abune shinoodaa jedhan, “kiristaanni sooma guddicha irratti jireenyi afuuraa isaa hin jijjiiramne soomawwan birootiin ni jijjiirama jechuun baay’ee ulfaata.”

4.     Of jaalachuu

Seenaa kana keessatti sodaa Yoonaas kan ture,ummatni Nanawee raajaa sobaa naan jedhu jechuudhan  uummanni nanawee akka badan filate. Namoonni baay’een keenyas fedha Waaqayyo dhiisnee kabaja keenyaaf dhiphanna, keesumattuu dhaloonni amma jiru. Kun immoo, dheekkamsa Waaqayyoo nutti cimsa; suga Waaqayyoos nu dhabsiisa. Kanaafuu, laphee cabeen, kasoominaan fuula Waaqayyoo  dura dhaabbachuutu nu baasa.

Bu’aa uummanni nanawee gaabbii galuu irraa argatanii fi nuti kiristaanaonni immoo sugni nuti sooma irraa argannu wal bira qabnee yoo ilaallu:

1.     Abdii jireenya bara baraa

Nanaween murtiin barbadaa’uu erga itti murteeffameen booda magaala abdiin jireenya kennameefiidha. Yoonaas galaanatti darbame, qurxummiinis liqimfamee nama akka jiraatuuf abdiin kennameefidha. Namoonni doonicha keessa turanis danbaliin erga rukutamanii booda namoota arjummaa Waaqayyootin  abdiin jireenyaa kennameefidha.

Gaabbiinis, erga cubbuudhaan duunee booda meeshaa abdii jiraachuu nuuf  kennuudha. Namootni baay’een  jireenya bara baraa abdii godhachuun isaanitti ulfaata.kunis bu’aa gaabbiidhaan jiraachuu dhabuu isaaniiti. Kanaafuu, kiristaanonni jireenya bara baraa abdii  godhannu immoo jireenya keenya gaabbiin akka dursinu jabaannee kadhachuu qabna.room. 5:4-5; yih. 1:20

2.     Waaqayyo biratti kabajamuu

Gaabbiidhaan gara Waaqayyootti kan deebite Nanaween, Waaqayyo biratti kabaja guddaa argatte. Kanaafis Waaqayyo kakuu galeef, “namoonni Nanawee yeroo murtiitti dhaloota kana waliin ka’anii irratti ni murteessu.” Luq. 11:32. Kitaabni qulqulluus ‘magaala gudditti’ jedhee waameera.         Yoonaas. 1:2. Lubbuu gaabbii galtu tokkoof samii irratti gammachuu gaddaan akka ta’us  wangeelli nu barsiisa.

3.     Humna Waaqayyoo arguu

Uummata Nanaweetiif ol aantummaan Waaqayyoo sirriitti mul’ateeraaf. Guddummaan Waaqayyoo obsaan, jaalalaan, uumamatoota abboomuudhaan,bilisummaa ajaa’ibaa ilma namaaf kenneen ibseera.

Walumaa galatti seenaa uummata Nanawee irraa waan baay’ee baranna. Manni kiristaanaa keenyas seenaa gaabbii baay’eewwan jiran keessaa filtee kabaja adda ta’een kan yaadattuuf. Kanaafis tibba gaabbii guddaa sooma gooftaa keenyaa guddichaaf akka yaadannootti kan qopheessite. Nutis seenaa kan irraa barannee kan baranne immoo yeroo gaabbii keenya sooma guddaa fuuldura keenya jiru kana irratti hojii irra oolchuu qabna. Hunda kan danda’u Waaqayyoon keenya jabina bartoota isaaf kenneen gaabbiitti nu cimsee waammataa maqaa isaa dhaaltota mootummaa isaa akka nu taasisu heeyyama isaa nuuf haa ta’u. Ameen!!!